Vaikuttava vastuuviestintä on monimuotoista kuin hyvinvoiva luonto

Kahden viimeisen päivän aikana olen saanut pohtia vastuuviestinnän tehtäviä ja mahdollisuuksia eri ihmisryhmien kanssa ja se on ollut todella antoisaa. Yksi ilahduttavimmista huomioista on ollut se, että vastuutyötä tehdään yrityksissä paljon ja pitkäjänteisesti, ja siitä kertomistakin mietitään jo uskaliaammin kuin vuonna 2009, jolloin perustin Vastuulliset viestijät -ryhmän LinkedIn:iin. Voiko olla, että suomalaisille tyypillinen vastuullisen vaatimattomuuden selkä olisi taittumassa? Reipastummeko lopultakin kertomaan siitä, mitä ja miten teemme hyvin? Suomen tilannetta arvioiden voisi olla jo korkea aika.

Tiistaina osallistuin WWF:n Green Office -kumppaneiden sidosryhmätapaamiseen Haltialassa VVO-yhtymän edustajana. Mikä ihana iltapäivä ja kuinka hyvä olikaan taas huomata paratiisit kulman takana! Monimuotoisena säilynyt luonto on rikas ja jännittävä kuin sademetsä; tervapääskyt – jotka kuulemma lentelevät pitkiä aikoja silmät kiinni! – säntäilivät ympärillämme ja Ruukin koski solisi vapaana. Ruoho rehotti!

Sain hyvän muistutuksen siitä, että luonnossa kaikki liittyy kaikkeen, eikä siitä siksi olisi hyvä ottaa edes yhtä tupajumia pois. Esimerkiksi lahoava puu on luonnon terveen monimuotoisuuden säilymiselle hyväksi mutta liika siisteysintoilu lähiympäristöissämme ei ehkä niinkään.

Tulin ajatelleeksi, että ehkä tämä luonnon hyvinvoinnin kuva toimii analogiana myös hyvään vastuuviestintään. Olen usein sanonut, että vastuuviestinnän tärkein tehtävä on ansaita luottamusta ja se tapahtuu silloin, kun kerronta on aitoa. Aitouden voi todeta rosoista; siis luonnollisesta monimuotoisuudesta. Liian siistitty viestintä ei kiinnosta eikä vakuuta.

Mietin myös, että koska vastuutyön yksi tärkeä painopiste on ympäristö, aika vaikuttavaa saadaan vastuuviestinnästä, kun viedään kohderyhmät luonnon äärelle. Tämä soliseva puro ja ekosyteemiä ruokkiva laho puu tässä ovat syitä siihen, miksi yrityksemme hillitsee ympäristökuormaansa. Luonnon monimuotoisuuden säilyminen on monille suomalaisille tärkeä arvo.

Tänään aloitin aamun Herättämö-tapahtumassa Villa Kivessä Linnunlaulussa. Siellä kirjailija Petri Tamminen johdatti yritysvastuun asiantuntijoita kirkkaan kielen ääreen. Tarkastelun lähtökohta oli, onko yritysvastuusta mahdollista kertoa selkeästi.

Sanomattakin on selvää, että minusta on. Raporteissa esiintyy aika ajoin kapulakielisyyttä, joka etäännyttää lukijaa aiheesta sen sijaan, että toisi sitä lukijan lähelle luottamusta luoden. Pohdimme, että syynä voi olla raportoinnin lähtökohtaiset taustat: halutaan aukottomasti ja tarkasti kertoa kaikki yritysvastuusta ja monesti koitetaan turhaan häivyttää sitä, että on asiota, mitä ei olla vielä tehty. Raportti on kuin todistusaineisto, jolla halutaan todistella syyttömyyttä.

Epäselvällä kielellä luodaan epäselvää maailmaa, totesi Tamminen ja on siinä niin oikeassa: ei tarvitse kuin katsoa ympärilleen ja huomata, kuinka epäselvässä maailmassa elämmekään. Kaahausjournalismi kukkii kärjistyksissä tolkusta ja faktoista piittaamatta ja viranomaiskieli on paikoin muuttunut käsittämättömäksi. Suora sanajärjestys ja teonsanat puuttuvat, lauseet pakenevat passiiviin, kapulakieli kukoistaa. Miksi? Luultavasti usein siksi, että kirjoittaja ei aina hallitse täysin osaamistaan ja piilottaa sen itseltäänkin tankerokielen kaavun alle. Osittain myös siksi, että halutaan varmistaa tekstin vedenpitävyys virheiden osalta. Ettei nyt vaan sattuis mitään!

Totesin, että minusta raporteissakin voi ja pitää kertoa keskeneräisestä. Jo hyvä tavoite voidaan nähdä myönteisenä ja uskallus todeta, ettemme ole maalissa vielä, luo uskottavuutta. Joku totesi, että hyvä olisi voida kertoa sekin, että joku asia – esim. lapsityövoiman käytön ehkäiseminen valvonnalla kaukaisissa maissa päivittäin – on meille vaikeaa, emmekä vielä ole onnistuneet kehittämään asiaan toimivaa ratkaisua. Se olisi minusta todella rehellistä ja siksi vaikuttavaa viestintää. Se loisi myös sitoutuneisuutta, kun oma heikko kohta myöntämällä voidaan samalla pyytää muita mukaan samaa aihetta pohtimaan. Haasteet ovat harvoin vain yhden yrityksen pöydällä; usein samojen kysymysten ympärillä pyörii moni muukin ja olemme vastuutyössä samassa veneessä kaikki muutenkin. Voimme hyvin kehittää parhaita malleja vastuutyöhön yhdessä ja myös siitä viestintää voidaan kehittää omaa osaamista jakaen.

Viikon viimeinen vastuutuuminki oli KTI:n kiinteistöalan vastuutyötä arvioivan raportin työstöön liittyvä tapaaminen tänään Eerikinkadulla. Samat teemat tulivat esiin tässäkin yhteydessä. Raportoinnista rohkeuteen! Raportointi on tärkeää ja faktuaalista, eikä sen merkitystä voi eikä pidä kieltää. Jos kuitenkin taustalla on tavoite avata koko toimialan vastuutyön isoa kuvaa muillekin kuin oman alan toimijoille, on uskallettava irrottautua raportoinnin retoriikasta ja siirryttävä varmistelusta vuoropuheluun.

Kielen selkeydessä ja konkretisoinnissa on kaikessa vastuuviestinnässä vielä tehtävää, sillä kaikille eivät avaudu arvioinnin ja mittaamisen peruskäsitteet kuten GRI (Global Reporting Initiative), CRESS (Construction and Real Estate Sector Supplement) tai vaikkapa USA:sta lähtöisin oleva LEED sekä brittitaustainen BREEAM, jotka pyrkivät tuomaan standardoituja lähestymistapoja rakennusten eko- ja energiatehokkuuden osoittamiseen ja niistä viestimiseen. Entä osaatteko selittää tuosta noin vain olenaisuusmatriisin? Standardoidut raportointimallit ovat tarpeellisia, mutta niiden formaatti ajaa usein väsähtäneeseen viestintään, joka on kaukaana kirkkaan kielen ymmärrystä ja hyväksyntää edistävästä voimasta.

Vastuuviestinnässä kuten kaikessa viestinnässä on tärkeintä määritellä tavoite: olemmeko laatimassa todistusaineistoa vai luomassa parempien päätösten kulttuuria itselle ja muille. Todistusaineisto voi pysyä omassa läpitunkemattomassa raporttimuodossaan valmiina kumoamaan epäilykset ja kiusalliset kysymykset – ja epäonnistua samalla luomaan vuoropuhelua. Parempiin päätöksiin ja parempaan maailmaan pyrkivä vastuuviestintä tekee viisaasti, jos kumartaa vastaanoton inhimillisyydelle ja unohtaa niinsanotut ammattilukijat. Olemme kaikki pohjaltamme ihmisiä ja yksityishenkilöitä ja usein kiireessämme kuusivuotiaan tasolla.

Pysytään siis selkokielisessä ilmaisussa, konkretisoidaan koukeroita ja tarjoillaan viestiä kuin olisimme aidosti kiinnostuneita siitä itsekin. Petri Tammisen mukaan hyvä lähtökohta toimivalle tekstille on miettiä, miksi tämä on tärkeää minulle. Silloin se voi olla kiinostavaa muillekin. Niin ja vain niin voidaan tavoittaa kuulijoita aidan takaa toimialoilta, jotka vielä ovat vastuunsa alkutaipaaleella ja kaipaavat vinkkejä parempaan tekemiseen. Mikä voisi olla vastuuviestinnän parempi tavoite kuin se, että joku muu toimiala lähtee sen seurauksena vastuutyöhön mukaan?

Vastuuviestintä puhuu tänä päivänä joskus enemmän pelosta kuin rohkeudesta, saati rakkaudesta. Puhutellen vain vihkiytyneitä ammattilaisryhmiä se luo siiloja eikä rakenna siltaa, mikä on kaiken kommunikaation perustehtävä.

Vastuutyö ei ole kilpailua; ja jos onkin sen parhaat voitot ovat ympäristön, ihmisten ja yritysten yhteisiä. Hyvän vastuuviestinnän tärkein päämäärä on kaikkien meidän vastuuosaamisen yhteistäminen. Kuulumme kaikki tähän samaan ekosysteemiin ja  vaikuttava vastuuviestintä on siksi parhaimmillaan yhtä monimuotoista kuin hyvinvoiva luonto.

Advertisements

2 kommenttia artikkeliin ”Vaikuttava vastuuviestintä on monimuotoista kuin hyvinvoiva luonto

  1. Painavaa asiaa, Nina. Vastuuviestintä on usein liikaa todistusaineiston tekoa siitä, että olemme toimineet oikein. Vastuuviestintä on parhaimmillaan avointa, rohkeaa ja perustuu luottamukseen ja mikä tärkeintä sen pitää olla aitoa. Kuten jossain mainitsitkin niin vastuullisuus on ennen kaikkea asenne ja se näkyy konkreettisina tekoina – pieninä ja isoina.

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s